Kirjoittaja Nina Pulkkinen on sairaanhoitaja, tehyläinen pääluottamusmies peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä, Tehyn valtuuston jäsen kuluvalla kaudella Sitke-ryhmässä sekä Pohjois-Pohjanmaan Tehyn ammattiosastojen perustaman sotetyövaliokunnan jäsen.
”Olen vain tällainen tapatehyläinen.” Jäin miettimään tätä erään ystäväni kommenttia sosiaalisessa mediassa. Mitä tarkoittaa tuo tapatehyläisyys? Miksi joku kokee sellainen olevansa? Mitä hyötyä ihminen tällaisesta ”tottumuksesta tai tavasta” saa? Vai haluaako edes saada hyötyä? Onko tapatehyläisyys jäsenmaksun maksamista vähän niin kuin hyväntekeväisyyden vuoksi – vai syystä, että ”no kun johonki pitää kuulua ” tai ”no kun muutkin työkaverit kuuluu”?
Oletan silti muitakin syitä olevan edellä mainittujen lisäksi siihen, että on liittynyt ammattiliittoon ja erityisesti Tehyyn. Yksi syy on ehkä ammattiosasto, joka järjestää virkistystoimintaa ja jäseniltoja – toiminta kiinnostaa. ”Syy” jäseneksi liittymiseen saattaa olla opiskeluaikana hihasta nykäissyt tehyläinen, joka on kysynyt, että ”jokos kuulut johonkin liittoon – tässä sinulle hyvä mahdollisuus katsoa mitä Tehyn toiminta on ilmaiseksi ” ja jäsenyys sitten jatkuu kun valmistuu.
Osa jäsenistä maksaa jäsenmaksua työttömyyskassan vuoksi ja siksi, että on mahdollista saada apua työpaikan ongelmatilanteissa. Nämä ovat myös tehdyn järjestötutkimuksen mukaan ne tärkeimmät syyt liittoon kuulumiseen. Nämä ovat hyviä syitä olla liiton jäsen. Osa tehyläisestä jäsenistöstä kuitenkin ”harrastaa” Tehyä eli on ”ajautunut” hoitamaan muiden asioita. Jäsen on mahdollisesti halunnut tai aktiivisesti pyrkinyt johonkin tehtävään ammattiosaston toiminnassa – ajatuksella ”kun ny vaan jonku täytyy tehdä jotain tässä tilanteessa ”. Meitä on onneksi moneksi.
Vaikka maksaisit tehyläisenä ’vain’ sen jäsenmaksun tavan vuoksi, on sinulla valtaa, jota kannattaa käyttää. Anna mahdollisuus toiselle tehyläiselle olla puolestasi aktiivinen – äänestä Tehyn vaaleissa; paikallisissa- tai valtakunnallisissa Tehyn vaaleissa. Suosittelen osallistumaan ammattiosastosi kevätkokoukseen, käy katsomassa millaista toimintaa sinun eteesi tehdään edunvalvonnan osalta ja muussakin jäsentoiminnassa. Jäsenmaksulle kannattaa ottaa siis muutakin vastinetta kuin tuo työttömyysturva.
Tehyn toiminta on paljon muutakin kuin yksittäisen jäsenen työsuhde ongelmien ratkomista – kyse on meidän sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettujen työntekijöiden edunvalvonnasta laajemmin. Se on puolien pitämistä muutoksessa sekä mukana vaikuttamista siihen millaiseksi meidän tulevaisuutemme muotoutuu työelämän pelikentällä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Tehyläinen aktiivitoimija tekee pitkälti vapaaehtoistyötä työhön liittyvissä asioissa. Ei ehkä kuullosta järin houkuttelevalta. Silti meitä vapaaehtoisia on ammattiyhdistystoiminnassa paljon; luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina, työsuojeluasiamiehinä, ammattiosastotoimijoina, yhdysjäseninä – tekemässä hommia yhteisten asioiden eteen. Tunnistatko itsesi seuraavasta:
- helpompi maksaa lasku ja ostaa palvelu tai lapsen harrastus kuin sitoutua itse talkoisiin tai toimintaan.
- Sitoutuminen ei juuri nyt kiinnosta tai ole mahdollista
- Sitoutumista johonkin asiaan pidemmäksi aikaa ei vain jaksa ajatella, kun omissakin asioissa on tarpeeksi murheita ja hoitamista.
Ei hätää vaikka tunnistit. Ajat ja elämäntilanteet muuttuvat – pidä mieli avoimena ja ota rohkeasti yhteyttä siihen tuttuun tehyläiseksi leimautuneeseen kollegaan kun pienikin kipinä syttyy osallistumiseen. Sinäkin, ’vain’ tavan vuoksi tehyläinen, voit olla kollegalle tukena ja rohkaista alkamaan vaikka ehdokkaaksi Tehyn vaaleissa. Yhdessä olemme enemmän.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttaa väsymiseen asti mutta muutkin seikat arjessa työpaikoilla syö jaksamistamme. Palvelurakenteita uudistetaan maan joka kolkalla niin sanotusti ”sotekuntoon” paljon ja kiireellä. Vauhti on hurja. Niinkin hurja, että herää jo pelko siitä siivoammeko nurkkiamme liiankin tehokkaasti, jotta soten alkaessa nilkutamme organisaatioissamme emmekä ole enää toimintakykyisiä palveluiden tuottajia? Perustelut vauhdille ja uudistuksille ovat usein: ”halutaanko tehdä muutos nyt itse vai odotetaanko kaksi vuotta kun muut määrää mitä meidän on tehtävä”.
Huoleni on, että henkilöstö ei ehdi sopeutua muutokseen tällä vauhdilla saatikka pysty olemaan osallisena siinä. Muutosvastarinta nousee? Ja vielä pelottavampaa – kokemus, että ei enää välitetä. ”Annetaan muiden päättää ja katotaan mitä tulee” -lausetta olen jo kuullut eri ammattiryhmien edustajien sanovan työpaikoilla. Sote tuntuu kaukaiselta sille tehyläiselle, jolle muutokset omalla työpaikalla ovat isoja oman organisaation säästöjen ja uudistuksien vuoksi, ei jakseta sotesta ja sen tulemisesta olla kiinnostuneita. Pitäisikö hetkeksi pysähtyä muutoksen johtamisen äärelle? Ja onko kaikki suunnitellut muutokset pakollisia juuri nyt?
Vaikka juuri nyt tuntuisi, ettei jaksa yhtään enempää muutosta tai uutta asiaa työpäiväänsä – olen kuitenkin huomannut, että mitä enemmän on päässyt muutokseen vaikuttamaan ja olemaan siinä mukana, jaksaa sen paremmin. Toki tuskastuttaa ja ahdistaa matkan varrella varmasti, mutta ainakin on yrittänyt tehdä jotain. Se on paljon enemmän kuin vain uiminen ja räpiköinti virran mukana tai sitä vastaan. Meillä tehyläisillä on mahdollisuus selviytyä olemalla osallisena ja hyödyntämällä tehyläistä verkostoamme ja sen osaamista myllerryksessä, joka yhteiskunnassa ja työpaikoillamme on käynnissä.
P.S. Tehyn valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa 7.4.2017 jos olet kiinnostunut olemaan mukana vaikuttamassa muutokseen – ota yhteyttä vaikka minuun sähköpostitse nina.pulkkinen@tehy.net tai ryhmämme sähköpostiin tehysitke@gmail.com.