Minä niin odotan sitä naistenpäivää, jolloin voin kirjoittaa kolumnin, miten naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo selätettiin. Kerron siinä tavoitteista, jotka asetettiin, keinoista, joilla tavoitteeseen päästiin, korjausliikkeistä, jotka arvioinnin jälkeen jouduttiin tekemään, kun tavoite meinasi karata. Tällä hetkellä tämä on kuitenkin vain unelma sellaisesta kolumnista.
Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Samapalkkaisuusohjelmia on toteutettu vuodesta 2006 lähtien, mutta naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on kaventunut erittäin hitaasti. Tätä vauhtia palkkaero saavutetaan vasta vuonna 2090. Vauhti on aivan riittämätön ja tarvitaan selkeitä ja konkreettisia toimenpiteitä.
Hallitusohjelmassa on tälläkin hetkellä samapalkkaisuusohjelma 2020–2023, jossa on koottu toimenpiteet palkkatasa-arvon edistämiseksi. Asiantuntijatyöryhmällä, joka koordinoi ja seuraa ohjelman etenemistä, on tärkeä rooli arvioinnissa ja tavoitteen saavuttamisessa. Tehyn terveyspoliittisessa seminaarissa marraskuussa puhunut tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist myönsi, että korona on vaikuttanut hallituksen tasa-arvon edistämisen aikeisiin ja myös vaikeuttanut niitä. Hallitus on kuitenkin yhteisesti todennut, että hallitusohjelman tasa-arvoa edistävät kirjaukset pätevät edelleen. Tavoite on pidettävä selkeänä mielessä.
Konkreettisia esityksiä ei palkkatasa-arvon umpeen kuromiseksi ole näkynyt. Tehy ja Super esittivät tasa-arvon päivänä 2019 kymmenen vuoden ohjelman, millä tämä palkkamonttu saataisiin kurottua umpeen. Se on vieläkin ajankohtainen. Sote-sopimuksella, mikä astuu voimaan 1.9.2021 voi olla myönteisiä vaikutuksia palkkaerojen kaventamiseen. Samoin kunta-alan sopimusratkaisuun on kirjattu, että palkkatasa-arvon edistämistyö aloitetaan työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä palkkaohjelman rakentamista.
Hallituksen samapalkkaisuusohjelman 2020–2023 toimenpiteillä edistetään työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia, samapalkkaisuutta tukevia palkkausjärjestelmiä ja palkkatietämystä sekä tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi tavoitteena on purkaa perinteistä sukupuolen mukaista työnjakoa, segregaatiota.
Sukupuolten väliseen palkkaerojen pienentämiseen tähtää myös hallitusohjelmassa oleva perhevapaauudistus. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2021. Uudistuksessa tavoitellaan tilannetta, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän. Uudistus näyttää hyvältä, kun perhevapaiden kokonaismäärä kasvaisi nykyisestä. Uskallan kuitenkin epäillä, että niin kauan kuin palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat näin suuret, käyttää nainen valinnaisen jakson päivärahapäivät. Toisin sanoen, jotta perhevapaa uudistuksen tavoitteet saavutetaan, pitää palkkaerojen pienentyä huomattavasti.
Pitää myös muistaa, että nämä palkkaerot heijastuvat eläketuloihin. Naisten keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1533 euroa, mikä oli 79 prosenttia miesten 1937 euron keskieläkkeestä. Puhe naiseläkeläisten köyhyydestä ei ole turhaa tai panettelua, se on täyttä totta tämän päivän hyvinvointi Suomessa.
Nyt on siis tekojen aika!
Haluan vielä kirjoittaa sen unelmieni kolumnin.
Hyvää naistenpäivää kaikille.
Anna-Leena Brax
Tehyn 1. vpj